Olen tämän reilun kuukauden aikana törmännyt täällä jo moniin ilmiöihin, jotka toivoisin Helsingin kopioivan. Yhtenä niistä mainittakakoon (melkein) autoton keskusta. Niistä paikallisista neronleimauksista, jotka eivät vaadi Suomessa toteutuakseen ihmettä (tai koko Suomen väestön korvaamista ruotsalaisilla), on ehdoton suosikkini indiekuoro.
Tuo salskea nuorimies mustassa trenssissä on kurssikaverini Andreas.
Kuten hyvillä jutuilla on tapana (vrt. kahvi, housut, Bääbs), oli Göteborgin indiekuorokin aluksi pienen piirin juttu, mutta maineen levitessä siitä on kasvanut 70 laulajan jättikuoro. Kuoro on esiintynyt mm. kaduilla, toreilla, puistoissa, ratikassa, baareissa ja radiossa. Ohjelmistossaan sillä on ollut biisejä ainakin Knifelta, Björkiltä, Fleet Foxesilta ja Arcade Firelta. GIK on saanut mukavasti maanlaajuistakin huomiota, mikä ei tietenkään ole yllättävää – ollaanhan Ruotsissa, kuorojen ja indien luvatussa maassa.
Tällaista toimintaa kun saisi Helsinkiinkin, niin ei tarvitisisi aina laulaa pelkkää karaokea.
Olennaista muuten ainakin omalta kannaltani on, että kuoroon ei aluksi ollut minäänlaisia tasovaatimuksia. Koelaulut on otettu käyttöön vasta nyt, kun halukkaiden laulajien määrä on käynyt ylivoimaiseksi. Toisin sanoen minun on perustettava Helsingin indiekuoro itse sitten kun tulen takaisin, jotta pääsen varmasti mukaan toimintaan. Mutta kenestä kuoronjohtaja? Kiinnostuneita?
Wow! Olen sanaton.
Jos asun sit taas Helsingissä niin “laske mut mukaan”! En ehkä yllä kuoronjohtajatasolle, mutta kyllä musta tollaseks ihan perusaltoks vois olla. Ja aina mää mieluummin laulan sporassa Knifeä tai Arcade Firea kuin kirkossa jumalallisia hymnejä (vrt. koulun kuoro kolmannella luokalla).
Joo, tää on niin mahtava idea! Ihan täydellinen harrastus. Kannattaa muuten käydä youtubesta katsomassa noiden muitakin esityksiä.
Ja joo, lasken sut mukaan MUN kuoroon!
Mukana. Ehdottomasti. En kyllä johtajana.
Jee!
Mä haluisin kuoroon mut…en pysty laulaan yksin, joten en tiedä miltä mun ääni kuulostaa.
Ja siis oon tosissani, tää on jo jonkinlainen fobia! Oon just töissä ja täällä ei oo ristin sielua, eikä varmaan koko toimistorakennuksessa, joten päätin äsken uskaltautua yrittämään, vieläpä erittäin äänieristettyyn äänityskoppiin. Vedin kaikki mikkipiuhat varmuuden vuoksi irti (ja foliohatun päähän…ettei kukaan vaan salaäänitä täällä tyhjää mikkikoppia öitä läpeensä, just joo) ja silti en pystynyt. Yks “aaaaaaaaa” tuli ja sit sellainen hirveä häpeän aalto ja pakenin kopista naama punasena.
Siis….pääsenkö mukaan?
Jälkihuomautus viestini toiseksi viimeistä lausetta koskien: nyt tiedän miltä puritaanien lapsista tuntui masturboinnin jälkeen. Ei mulla muuta.
Lottaseni, totta kai pääset mukaan. Kenties indiekuoro vapauttaa sinut häpean tunteista aivan kuten karaoke vapautti minut. Olin vielä vuosi sitten se tyyppi, joka aukoi Paljon onnea vaan aikanakin vaan suuta, kun en kehdannut laulaa. Nyt olen se tyyppi, joka laulaa kolme tuntia putkeen Singstaria niin kovaa kuin ääntä lähtee.
Että tota sun analogiaas jatkaen näyttäis olevan niin, että kun puritaanien lapset kerran pääse masturboinnin makuun, niin sille ei sitten tule loppua ollenkaan.
Tukholmassa oli myös ainakin muutama vuosi sitten indiejumppa. Jos yliopistoliikunnalla olis sellaista, niin aerobicin MM-kisat ens vuonna olis varmaan gradun valmistumista tärkeämpi tavoite. Tai ainakin saisin joskus maksettua liikuntamaksun.
Oho! Täällä tapahtuu jotain! Koitan hillitä riippuvuuttani ja käyn siks tarkistamassa kommentit vaan pari kertaa viikossa.
Vai indiejumppa! Täällä ei vissiin oo sellasta, mutta mitä oon kuullut tyypeiltä, jotka on ostanut hullunkalliin kuukausikortin yliopiston kuntosalille (3 kuukauden kortti maksaa 800-1100 kruunua), niin tavallisilla spinning-tunneillakin soi Joy Division… Että indie on täällä vissiin niin mainstreamia, että se ei oikeastaan oo enää indiee ollenkaan. Radio Nova olis täällä varmaan radikaali vaihtoehto.
Siellä on takuulla Jens Lekman salin nurkassa säestämässä “vatsa-peppua” tai “tehomuokkausta”.
Hei Kaisuli,
luin sun uusimman blogin ja huomasin että täällähän on vaikka kuin monta mistä en oo ees tiennyt! Olin siinä luulossa ettet oo alkusyksyn jälkeen kirjottanu juuri ollenkaan
Indie-kuoro on ihan huippis idea, mä voisin hyvinkin koittaa liidaamista mutta kun oon täällä Turussa. Se vähän hankaloittanee, höh.
Hei joo! Mä ihan tosissani haluaisin, että perustettais tollanen kuoro. Voidaan me Turussakin lauleskella, ei sen niin väliä. Tuun toukokuussa takas, ni sit täytyy alkaa suunnitella!